Justuksen joulukalenteri

Kun itse olin pieni, oli meillä seinällä äidin ompelema tonttukalenteri, johon tonttu kävi pitkin joulukuuta silloin tällöin jättämässä meille lapsille yön aikana paketit. Nyt halusin tuoda tuota samaa perinnettä ja iloa Justuksen jouluun tekemällä Justukselle itse kalenterin. En myöskään halunnut ostaa Justukselle valmista lelukalenteria tai suklaakalenteria, joten siinäkin mielessä ajatus omasta kalenterista tuntui kivalta. Vaikka Jarno epäili kalenterin toimivuutta erityisesti tontun jättämien viestien osalta, osoittautui kalenteri onnistuneeksi ja toimivaksi heti ensimmäisestä luukusta alkaen! Äidin ompelutaidot eivät ole kovin kummoiset, mutta onneksi sillä ei merkitystä pojalle ole, vaan pääasiana ovat ne tontun jättämät yllätykset. Milloin tonttu on muistanut viestillä tai taskuun sujahtavalla tavaralla, olipa kerran siellä piparkakku ja rusinoitakin. Mutta yhtä mahtavin riemunkiljahduksin taskuun aina kurkataan ja se lämmittää kyllä tämän äidin mieltä valtavasti :)

Perinteisesti kävi niin, että aivan valmihiksi en ajoissa kalenteria saanut, joten ensimmäiset luukut tarkistettiin tyylikkäästi kylppärin lattialla! Mutta edelleenkin, ei se sitä riemua lainkaan vähentänyt :)

Ensimmäisestä luukusta löytyi viesti, joka kertoi tontun piilottamasta yllätyksestä. Tonttu kertoi viestissään, kuinka yllätys on tarkoitettu hienolle isoveljelle, joka on aina niin kiltti pienemmälleen. Tonttu olikin käynyt kuiskaamassa äidin korvaan lahjan piilopaikan, joten paketti löytyi kylmää-kuumaa -leikin avulla pehmolelukorista. Ja voi sitä ilmettä, kun kovasti toivottu Turtles-muistipeli sieltä löytyikään!

Ja kyllä - tätä peliä onkin sitten  pelattu ja paljon! Niin mummon, tädin, papan, isin kuin äidinkin kanssa. Ja varsinkin sen äidin ;) Äidin, joka tuntee itsensä maailman huonomuistisimmaksi tämän miehen seurassa... On ihan uskomatonta, miten hyvin Justus peliä pelaa ja pareja muistaa. Alussa pieni yli-innostus näkyi, mutta nyt mies malttaa jo odottaa hienosti omaa vuoroaan ja esitellä katsomansa kortit kanssapelaajalleenkin :)

Ryhmä Haut ovat täälläkin se isoin juttu tällä hetkellä - Turtlesien ohella - joten lelulahjoina  pari hahmoa on tonttu tuonut Justukselle. "Isosta jutusta" kertoo se, kuinka Ryhmä Haun vahtitornia ja itse hahmoja on metsästetty papan avustuksella Tampereelta asti, jotta ne varmasti pukinkonttiin saadaan. Ja kuten kuvasta näkyy, ovat myös tärkeät koirat päässeet peliin mukaan.

Ilmeisesti tämä äiti on ottanut poikansa Ryhmä Hau -innostuksen tosissaan, kun ihan suru tuli huomattuani, että pojan lempparisarjaa ei enää tule torstaiaamuisin!

Myös hyödykelahjoin on tonttua Justusta muistanut eli parit sukat sekä yhdet bokserit on tonttu jo pojalle jättänyt :)

Kalenterin ideana tosiaan oli minulla se, että luukuista ei suinkaan paljastuisi aina lahjaa, vaan lisäksi se pitäisi sisällään tontun jättämiä viestejä, joissa luvattaisiin jotain kivaa puuhaa tulevalle päivälle. Heti toisessa taskussa olikin sellainen viesti tontulta, että aamutoimien jälkeen olisi vuorossa kirjastoreissu sekä pieni herkutteluhetki paikallisessa kahvilassa. Kirjastossa vietimmekin yli tunnin kirjojen sekä satuhuoneen lelujen parissa. Kirjastosta matka jatkui Cafe Laurelliin jätskille :) Kiva aamupäivä kaikin puolin siis!

Lisäksi tontun viestit ovat luvanneet yhteisiä askarteluhetkiä. Olemmekin yhdessä Justuksen kanssa päässeet muun muassa kokoilemaan tontun tuoman Fimo massan kanssa taiteilua. Toisena päivänä teimme massasta erilaisia koristeita, ja toisena päivänä viimeistelimme koristeet maalaamalla ne. Tällaisetkin yllätykset ovat olleet aina yhtä iloisia Juttuja Justukselle, ja ne ovat osoittaneet sen tekemisen riemun yhtä suureksi riemuksi, kuin pienen lahjan saamisen mukanaan tuoman riemunkin :)

Paljon muutakin on tonttu jo pikkumiehelle keksinyt ja lähes puolet on vielä edessä. Tonttu tosin tuppaa olemaan hieman muistamaton aika ajoin... Joskus pikaisia viestejä on yön pikkutunneilla sitten raapustettu ja aamulla vielä tekstejä soveltaen paranneltu ;) Pääasia kuitenkin on, että Justus jaksaa paitsi riemuita ja innostua, mutta myös heittäytyä sillä lapsen viattomuudella ja ilolla mukaan tällaisiin juttuihin - ja olla niistä niin kiitollinen. Sitä on ihanaa seurata ♥

Vielä kun sitä lunta saisimme jouluksi, se olisi varmasti parempi yllätys ja ilonaihe pienelle pojalle kuin mikään muu kalenterilahja...

♥: Laura