Jouluterveisiä pieniltä tontuilta!

 Jouluisia terveisiä meidän pieniltä tontuiltamme! Aatto ja ensimmäinen joulupäivä menivät kyläillessä perheidemme luona, mutta tänään olemme rauhoittuneet nautiskelemaan joulusta ihan vain omassa kodissa. Täytyy kyllä sanoa, että vaikka kuinka ihanaa ja tärkeää onkin viettää perheiden kanssa joulua, on myös kaiken hulinan jälkeen oman kodin rauha enemmän kuin tarpeen. Ensin koimme ihan uskomatonta pikkuväen riemua Jarnon perheen parissa, ja eilen vietimme uusinta-aattoa omassa lapsuudenkodissani - niin ikään pikkuisten iloitessa lahjoista ja jännittäessä joulupukin saapumista :) 

♥ Äidin iso (pieni) tonttupoika

♥ Jasper kaulassaan ruokalappu, jonka isäni on ostanut siskolleni Amerikan reissusta 30 vuotta sitten. Kaikki lapsenlapset on kuvattu samainen "my 1st Christmas" -lappu kaulassaan - nyt myös Jasper :)

♥ Varsinainen Tonttu Toljottaja!

Nyt pari päivää vielä hölläilyä ja sitten Justuksen 3-vuotissynttäreiden valmistelujen kimppuun! Vaikka vannoin valmistelevani joulua ilman stressiä, iski kiire (ja myös se stressi) päälle ihan viimeisinä päivinä joulusiivouksen ja laatikoidenteon myötä. Eilen univelat iskivät päälle valtoimenaan ja rytinällä, joten lepo on myös nyt tarpeen. Mutta synttäreitä vietämme jo reilun viikon päästä eli ihan kohta minulla on täällä mainio 3-vuotias poika, joka odottaa saavansa Ryhmä Hau -synttärit! Niiden valmisteluiden pariin siis uppoudun seuraavaksi.

Lisää jouluisia kuvia ehkä vielä myöhemmin! Loppuilta meneekin jouluruoan, suklaan ja jääkiekon parissa. Ihanaa joulutunnelmaa toivottelen teille vielä näin Tapaninpäivän iltaankin! ♥

♥: Laura 

Suloista joulua ♥

Päädyin vielä tässä viimeisten jouluvalmisteluiden ohessa ihastelemaan meidän joulukoira Juliustamme vuodelta 2010! Tuolloin joulukorttejani koristikin kuva pentu-Juliuksesta jouluasussaan :) Itse olin tuolloin osastolla ja elämä oli melkoisen erilaista. Joulua pääsin viettämään kotiin vain lyhyen kotiloman merkeissä.  Nyt, viisi vuotta myöhemmin, on minulla elämässäni jotain, mistä en silloin osannut edes haaveilla ♥ Näistä rakkaista ihmisistä ja asioista nauttien aionkin viettää mitä ihanimman joulun! Jasperin ensimmäinen joulu - aika merkityksellistä aikaa siis kaikin puolin elämme juuri nyt :)

Näiden kuvien myötä haluaisin siis toivottaa myös teistä jokaiselle mitä ihaninta joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2016! Nauttikaa, herkutelkaa, levätkää ja rentoutukaa!  ♥

♥: Laura

Jotain pientä, jotain itse tehtyä

On ollut jouluja, jolloin olen tehnyt suurimman osan lahjoista itse. Tänä vuonna valitettavasti aikaa ja mahdollisuuksia sellaiseen ei ole ollut. Mutta jotain pientä olemme yhdessä Justuksen kanssa saaneet kuitenkin aikaiseksi :) Omat sukulaiseni asuvat kaukana toisilla paikkakunnilla, joten lahjojen antaminen kasvotusten ei ole mahdollista. Näin ollen lahjojen perille saaminen on aina postin varassa. Omat isovanhempani ovat myös melkoisen huonoja vastaanottamaan lahjoja. Tästä hyvinä esimerkkeinä kerrat, jolloin olen palannut mummolareissulta äitini tuliaisiksi viemät keittiöpyyhkeet tai taloussakset mukanani. Onhan tuo totta, että heillä kaikkea tarpeellista on jo - lämmin mieli tulee ennemminkin soitosta tai ihan perinteisestä joulukortista. Kortin toki postissa laitoin menemään jo ajallaan, mutta myös pienen paketin halusin perässä laittaa. Samoin halusin muistaa itä-Suomessa asuvaa kummitätiäni edes jollain pienellä joululahjalla.

Koska tonttu lupasi eräänä päivänä kalenterista löytyneessä viestissään Justukselle, että äiti tekisi Fimo massasta koristeita hänen kanssaan (mistä jo aiemmin kirjoitinkin), päätin tietenkin käyttää tilaisuuden hyväksi mitä pieniin joululahjoihin tulee. Tästä innostuneena päätin tarttua myös isoon ompelupakkiini, joka on täynnä metallilankakorutarvikkeita. Helmistä syntyi tällä kertaa lumihiutaleita joulukuuseen ripustettavaksi. Näin ollen tänä jouluna tätini sai pienen joululahjan, joka sisälsi joulukuusenkoristeen sekä mustikkaista raakasuklaata. Isovanhempani saivat paketin, johon laitoin mukaan sekä pari helmistä tehtyä koristetta että pari massasta tehtyä ja sokerilla kuorrutettua koristetta. Jotain pientä, jotain itse tehtyä.

 
Toisaalta niin pieniä ja vaatimattomia lahjoja, mutta toivon mukaan juuri niitä sydäntä lämmittäviä ja välittämisestä kertovia muistamisia...

♥: Laura

Justuksen joulukalenteri

Kun itse olin pieni, oli meillä seinällä äidin ompelema tonttukalenteri, johon tonttu kävi pitkin joulukuuta silloin tällöin jättämässä meille lapsille yön aikana paketit. Nyt halusin tuoda tuota samaa perinnettä ja iloa Justuksen jouluun tekemällä Justukselle itse kalenterin. En myöskään halunnut ostaa Justukselle valmista lelukalenteria tai suklaakalenteria, joten siinäkin mielessä ajatus omasta kalenterista tuntui kivalta. Vaikka Jarno epäili kalenterin toimivuutta erityisesti tontun jättämien viestien osalta, osoittautui kalenteri onnistuneeksi ja toimivaksi heti ensimmäisestä luukusta alkaen! Äidin ompelutaidot eivät ole kovin kummoiset, mutta onneksi sillä ei merkitystä pojalle ole, vaan pääasiana ovat ne tontun jättämät yllätykset. Milloin tonttu on muistanut viestillä tai taskuun sujahtavalla tavaralla, olipa kerran siellä piparkakku ja rusinoitakin. Mutta yhtä mahtavin riemunkiljahduksin taskuun aina kurkataan ja se lämmittää kyllä tämän äidin mieltä valtavasti :)

Perinteisesti kävi niin, että aivan valmihiksi en ajoissa kalenteria saanut, joten ensimmäiset luukut tarkistettiin tyylikkäästi kylppärin lattialla! Mutta edelleenkin, ei se sitä riemua lainkaan vähentänyt :)

Ensimmäisestä luukusta löytyi viesti, joka kertoi tontun piilottamasta yllätyksestä. Tonttu kertoi viestissään, kuinka yllätys on tarkoitettu hienolle isoveljelle, joka on aina niin kiltti pienemmälleen. Tonttu olikin käynyt kuiskaamassa äidin korvaan lahjan piilopaikan, joten paketti löytyi kylmää-kuumaa -leikin avulla pehmolelukorista. Ja voi sitä ilmettä, kun kovasti toivottu Turtles-muistipeli sieltä löytyikään!

Ja kyllä - tätä peliä onkin sitten  pelattu ja paljon! Niin mummon, tädin, papan, isin kuin äidinkin kanssa. Ja varsinkin sen äidin ;) Äidin, joka tuntee itsensä maailman huonomuistisimmaksi tämän miehen seurassa... On ihan uskomatonta, miten hyvin Justus peliä pelaa ja pareja muistaa. Alussa pieni yli-innostus näkyi, mutta nyt mies malttaa jo odottaa hienosti omaa vuoroaan ja esitellä katsomansa kortit kanssapelaajalleenkin :)

Ryhmä Haut ovat täälläkin se isoin juttu tällä hetkellä - Turtlesien ohella - joten lelulahjoina  pari hahmoa on tonttu tuonut Justukselle. "Isosta jutusta" kertoo se, kuinka Ryhmä Haun vahtitornia ja itse hahmoja on metsästetty papan avustuksella Tampereelta asti, jotta ne varmasti pukinkonttiin saadaan. Ja kuten kuvasta näkyy, ovat myös tärkeät koirat päässeet peliin mukaan.

Ilmeisesti tämä äiti on ottanut poikansa Ryhmä Hau -innostuksen tosissaan, kun ihan suru tuli huomattuani, että pojan lempparisarjaa ei enää tule torstaiaamuisin!

Myös hyödykelahjoin on tonttua Justusta muistanut eli parit sukat sekä yhdet bokserit on tonttu jo pojalle jättänyt :)

Kalenterin ideana tosiaan oli minulla se, että luukuista ei suinkaan paljastuisi aina lahjaa, vaan lisäksi se pitäisi sisällään tontun jättämiä viestejä, joissa luvattaisiin jotain kivaa puuhaa tulevalle päivälle. Heti toisessa taskussa olikin sellainen viesti tontulta, että aamutoimien jälkeen olisi vuorossa kirjastoreissu sekä pieni herkutteluhetki paikallisessa kahvilassa. Kirjastossa vietimmekin yli tunnin kirjojen sekä satuhuoneen lelujen parissa. Kirjastosta matka jatkui Cafe Laurelliin jätskille :) Kiva aamupäivä kaikin puolin siis!

Lisäksi tontun viestit ovat luvanneet yhteisiä askarteluhetkiä. Olemmekin yhdessä Justuksen kanssa päässeet muun muassa kokoilemaan tontun tuoman Fimo massan kanssa taiteilua. Toisena päivänä teimme massasta erilaisia koristeita, ja toisena päivänä viimeistelimme koristeet maalaamalla ne. Tällaisetkin yllätykset ovat olleet aina yhtä iloisia Juttuja Justukselle, ja ne ovat osoittaneet sen tekemisen riemun yhtä suureksi riemuksi, kuin pienen lahjan saamisen mukanaan tuoman riemunkin :)

Paljon muutakin on tonttu jo pikkumiehelle keksinyt ja lähes puolet on vielä edessä. Tonttu tosin tuppaa olemaan hieman muistamaton aika ajoin... Joskus pikaisia viestejä on yön pikkutunneilla sitten raapustettu ja aamulla vielä tekstejä soveltaen paranneltu ;) Pääasia kuitenkin on, että Justus jaksaa paitsi riemuita ja innostua, mutta myös heittäytyä sillä lapsen viattomuudella ja ilolla mukaan tällaisiin juttuihin - ja olla niistä niin kiitollinen. Sitä on ihanaa seurata ♥

Vielä kun sitä lunta saisimme jouluksi, se olisi varmasti parempi yllätys ja ilonaihe pienelle pojalle kuin mikään muu kalenterilahja...

♥: Laura

Piparkakkutalo

Tänään piti olla rauhallinen ja tekemätön lauantai, mutta niin sitä vaan melkoinen hulinapäivä tästäkin aikaan saatiin! Jarno vei Justuksen aamulla mummolaan leikkimään serkkujen kanssa, joten päätin ryhtyä operaatioon nimeltä piparkakkutalon tekeminen! Kuten viimeksi totesin, en todellakaan aio stressata jouluvalmisteluista, mutta tämän projektin halusin saada tehdyksi - rennolla meningillä kuitenkin :) Näillä samoilla kaavoilla, jotka juuri ennen Justuksen syntymää väsäsin, olen nyt sitten ainakin kolmesti piparkakkuhökkelin saanut aikaiseksi.

Ensimmäistä kertaa käytin sokerimassaa apuna myös piparkakkutalon ja pihakuusien koristelussa. Muuten koristelu hahmottui projektin edetessä.  Ja tällä kertaa piparkakkuhökkelini lopputulos näyttikin sitten...

...tällaiselta! :)

Lopputulos ei ole likikään täydellinen, mutta tekijä itse on varsin tyytyväinen, että talo on kutakuinkin edes kasassa ;) Nimittäin en todellakaan saanut taloa valmiiksi Justuksen mummolareissun aikana, ja lopussa minun touhujani oli katselemassa erittäin innokas ja joka paikkaan nenänsä työntävä (kirjaimellisesti, koska sokerikuorrutetta oli nenänpäässä asti...) apuri nimeltä Justus. Samalla Justus sai toki koristella itselleenkin herkullisen tähtipiparin ja herra oli hetken erittäin onnellinen :)

Nuorempana pidin itseäni erittäin epäluovana. Pidin itseäni ihmisinä, jonka kannaittaisi pysytellä mahdollisimman kaukana käsitöistä. Aikanaan osastohoidossa ollessani ja tekemistä itselleni keksiessäni, sain kuitenkin innostusta ja inspiraatiota kokeilla erilaisten käsitöiden tekemistä. Tuolloin tuli kudottua yhtä sun toista, tehtyä metallilankakoruja, askarrelutua... Tämä todistaa, että ajatus epäluovuudesta oli vain omassa päässäni, ja että kuka vain voi oppia tekemään käsitöitä ja löytämään sen tekemisen ilon :) Saman ilon olen löytänyt myös leipomiseen liittyen - ja tuo ilo on vain ja ainoastaan lisääntynyt poikieni ja heille järjestettyjen juhlien myötä! 

Justuksen kalenteriyllätykseen ajattelin usuttaa vielä äidille ja pojalle yhteisiä jouluaskartelutuokioita, mutta muuten joulunäpertelyt lahjoja ja jouluruokien tekoa lukuunottamatta alkavat olla jo valmiit. Nyt vain joulukoristelun viimeistelyä ja lopputuloksesta nauttimista ♥

Nyt siirryn elokuvailtaa viettämään poikieni kanssa ja hieman rauhoittumaan ja rentoutumaan. Huomenna onkin sitten todella kiireinen päivä tiedossa rauhallisen itsenäisyyspäivän vieton sijaan. Aamu alkaa lipunnostolla (jokainen taloyhtiössämme hoitaa lipunnostot vuoden ajan kerrallaan) ja jatkuu eräällä yllätysbrunssilla. Matka jatkuu iltapäivällä vielä kahdille synttäreille ja toivon mukaan ilta päättyy telkkarin eteen rauhoittumiseen ja pukuloiston ihailuun. Siinä paljon ohjelmaa yhdelle päivälle, mutta varsin mukavaa sellaista :) Ihanaa lauantai-illan jatkoa teille ja hyvää itsenäisyyspäivää!

♥: Laura

Joulukuu on täällä!

Joulukuu, tuo paras kuukausi kaikista, on vihdoinkin koittanut - ihanaa! ♥ Justuksen kanssa äitiyslomalla ollessani sain nauttia ihanasta kesästä, ja nyt olenkin sitten saanut ottaa kaiken ilon irti syksystä ja lähestyvästä joulusta näin kotosalla ollessani. Yksi asia onkin tämän kotoilun myötä varmaa ja se on stressittömyys: tänä jouluna en stressaa jouluvalmisteluista, se on varma se! Parin viime vuoden joulunalusajat ovat olleet melko kiireisiä ja stressintäyteisiä ihan jo töidenkin vuoksi, joten nyt aion keskittyä vain ja ainoastaan joulutunnelmasta nauttimiseen. Joulussahan melkein parasta onkin juuri se jouluun valmistautuminen ja se joulun odottaminen, vai mitä mieltä te olette? :)

 

Jouluvalmisteluita olen tehnyt jo hyvän aikaa pikku hiljaa, joten siksikään stressiin ei varmasti tule syytä olemaan. Kortit tein vähitellen jo viime kuun puolella - taisimpa jo lokakuussa oikeastaan aloitella. Korttienkin suhteen olin päättänyt olla stressaamatta ja tilata kauniita valmiita joulukortteja. Noh, ehkäpä juurikin tuo asenne, että paineita asiasta en itselleni ota, sai minut tarttumaan hyvillä mielin askartelutarvikkeisiin ja tekemään vinon pinon kortteja! Yksinkertaisia korteista tuli ja milloin mikäkin leikkaus meni ihan kiemuralleen. Mutta valmista tuli ja eikös se ajatus ole se tärkein? :)

Ja piparkakkutalkootkin aloitimme Justuksen kanssa jo ajoissa :) Olen joka vuosi leiponut pipareita koristeiksi purkkeihin ja siitä koristelutavasta halusin pitää tänäkin vuonna kiinni. Lisänä nyt on toki herkkujen - ja toki myös sen leipomisen - päälle ymmärtävä Justus, jonka kanssa leipominen oli hauska yhteinen päivän piristys. Kuten aiemmin jo kirjoitinkin, tuli tuolloin syötyä sekä taikinaa että pipareita urakalla ja kirjoitettua Joulupukille toivelistaa :) Aion vielä omassa rauhassa tehdä joku päivä piparkakkutalonkin, kunhan tässä ennätän. Haastavinta hommassa tosin nykyään on se, että piparit eivät ole enää vain koristeita, vaan herkkuja, jotka kipoissaan piinaavat tuota meidän herkkusuuta :D

Pikku hiljaa joulukoristeetkin ovat löytäneet tiensä paikoilleen, mutta toki paljon on vielä laatikkojen kätköissäkin. Kävin ensimmäistä kertaa viime vuonna ystäväni kanssa Naisten joulumessuilla Helsingissä ja sinne suuntaamme myös tänäkin vuonna loppuviikosta! Ajattelin katsella sieltä muutamia lahjoja, mutta ehkäpä annan itselleni luvan ostaa jonkin uuden joulukoristeenkin kotiin :) Viime vuonna löysin messuilta niin paljon kivoja juttuja itselleni, että olen oikeastaan todella tyytyväinen jo omistamiini joulukoristeisiin tällä hetkellä. Se hieno juttu messuilta ostamisessa toki aina on, että pääsee tukemaan suomalaista käsityötä!

Lahjoja en vielä ole juurikaan ostellut, mutta pikku hiljaa lahjojen hankintakin tässä käynnistyy. Enemmän mielen päällä on ollut Justuksen joulukalenterin ompeleminen ja joulukalenteriyllätysten miettiminen! Täytyypä toisella kertaa laittaa kuvia myös joulukalenterista ja kertoa, millaisia yllätyksiä se tonttu onkaan Justukselle jättänyt. Sen verran täytyy kuitenkin tämän aamuisesta kalenteriyllätyksestä kertoa, että kyllä se melkoiset ilonkiljahdukset kirvoitti ;) Ihana Justus ja ihana lapsen ilo ♥

Ihanaa joulukuun ekaa teistä jokaiselle! :)

♥: Laura

P.s. Jasper kääntyi tänään ensimmäistä kertaa myös lattialla selältä mahalleen! Äidin toinen ihana poika ♥